Karhunpesän näyttämöitä
Kulosaari
Vuonna 1907 perustettu Kulosaaren huvilakaupunginosa on 1940-luvulla vilkas pienyhteisö. Kulosaareen kuljetaan keskustasta raitiovaunulla. Helsingin pommitusten aikana saarelle osuu pommi ja Kluuvinlahti on ilmanpaineen voimasta täynnä kuolleita kaloja.
Einarin mökki
Järvi-Suomen saarella eletään eri ajassa kuin teollistuvassa Suomessa. Järvellä on oma voimansa, metsällä omansa, ja ihminen on niiden välissä. Saari on niin syrjäinen ettei pappikaan sinne mielellään jalallaan astu.
Koivulan talo
Naapurissa niemen takana sijaitsee Koivula. Koivulan poika odottaa soutajaa saapuvaksi järvenselän yli, mutta kuka istuu veneen keulassa?
Ohtola
Järvenselän toisella puolen sijaitsevan Ohtolan tyttäret joutuvat lähtemään maailmalle jo varhain. Tarinan mukaan Ohtolaa varjostaa kirous, mutta mistä se sai alkunsa?
Metsänpeitto
”Metsä voi myös lumota siellä liikkujan. Silloin joutuu metsänpeittoon, tuonpuoleiseen, jossa aurinko laskee itään ja joet juoksevat toiseen suuntaan, puiden latvat ovat alaspäin ja ihmiset kävelevät jalat jalkoja vasten.” (Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo: Puiden kansa)
Karhunpesä
Tarinan mukaan syvällä metsässä, suolla kasvavan kuusen juurella on karhunpesä. Sinne löytää vain se, joka tuntee tien ja metsän voiman. Saaren miehet jahtaavat talvisin karhua koskaan sitä löytämättä. Kerrotaan, että siellä liikkuu myös Metsänneito, joka houkuttelee miehiä yhä syvemmälle suolle. Kun Metsänneito kääntyy, hänen selkänsä on lahoa kaarnaa.
Bui
”Buin sotavankisiirtola parin virstan matkalla kaupungista Kostromajoen rannalla, on yksi niitä tsaarinvallan aikaisen maailmansodan luomia inhottavia ilmiöitä. Seutu on joka puolelta soitten ja rämeitten ympäröimä ja siis mitä epäterveellisin.” Aatto Sirén, Hajamuistelmia pakolaiselämästä, 1923.
Pietari
Suomalaiset punapakolaiset majoittuvat ensimmäisenä Mars-kentän laidalla sijaitsevaan Pavlovskin kasarmin siipirakennukseen. Pietarissa vallitsee kaaos ja nälänhätä.
